Kukkian kylät kiinnostivat Helsingissä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon koolle kutsumassa Hyvän elämän aurinkoinen aamu -seminaarissa, jossa kolme asiantuntijaa esitteli tuoreita tutkimustuloksia siitä, mistä ihmiset puhuvat, kun he puhuvat hyvästä elämästä.
Helsingin tuliaisina saatiin myös vihreää valoa sille, että Kukkian kylistä luotaisiin valtioneuvoston kanslian Toimi-projektin kokeilualue.
Tuskin on Pälkäneellä ja erityisesti sen itäisissä osissa ehditty sisäistämään käsite Kukkian kylät, kun se jo herätti myönteistä kaikua joukossa järjestöihmisiä ja tutkijoita, jotka oli kutsuttu koolle nauttimaan kesäistä aamiaista Smolnan juhlahuoneistossa ja kuuntelemaan uusia ajatuksia siitä, miten ihmiset hyvän elämän kokevat ja mitkä ovat järjestöjen mahdollisuudet tukea näitä toiveita.
Luopioisista tilaisuuteen osallistui FT Leena Ilmola, Toimi-projektin selvityshenkilö ja tilaisuuden pääpuhuja, sekä kaksi Osuuskunta Pöllökartanon jäsentä. Muut puhujat olivat tulevaisuustutkija Ilkka Halava, jonka aiheena oli osallisuus ja yhteisöllisyys uusissa ekosysteemeissä sekä OKT Tuija Brax. Tuija Brax on vielä työn alla olevan sosiaali- ja terveysministeriön kiintoisan tutkimuksen Järjestöt hyvinvoinnin edistäjinä tulevaisuudessa -selvityshenkilö. Hän on lupautunut esittelemään tutkimusta syksyllä Mikkolan Navetalla.
Mikä kumman Toimi-projekti?
Toimi-projektin tavoitteena on lähestyä kansalaisia heidän omista lähtökohdistaan. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina Hailuodosta, Siikalatvasta, Mikkelistä, Turusta, Hyvinkäältä ja Pälkäneeltä. Yhdeksään työpajaan osallistui yhteensä 107 ikähaitariltaan 10–94 vuotiasta henkilöä. Tavoitteena oli saada ihmiset miettimään, millaista heidän hyvä elämänsä olisi vuonna 2030. Haastattelut toteutti Leena Ilmola muutaman muun pöllökartanolaisen kanssa.
Ilmolan laatimasta loppuraportista ilmenee, että vahvinta valuuttaa tulevaisuuden maailmassa on sosiaalinen pääoma. Hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot auttavat ihmisiä selviytymään niin arjen haasteista kuin yhteiskunnan murroksestakin. Sosiaalinen pääoma parantaa terveyttä ja oppimistuloksia, se pidentää työuraa ja jopa parantaa palkkatasoa. Ennen muuta se lisää resilienssiä eli kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin. Laajassa kuvassa se lisää kansantalouden kilpailukykyä.
Työpajojen tulokset kertovat, että ihmiset haluavat ennen muuta kokea olevansa merkityksellisiä. Tämä voi toteutua työn kautta, mutta myös suhteessa ympäristöön, esimerkiksi vapaaehtoistyössä, järjestötoiminnassa ja ystäväpiirissä. Kun ihminen tekee merkityksellistä työtä tai hänellä on hyvä sosiaalinen tukiverkko, hän pärjää huonoinakin aikoina.
Maaseudulla asuminen on kansalaisoikeus
Vastoin kaikkia kaupungistumiseen liittyviä megatrendejä, suomalaiset haluavat mahdollisuuden asua maaseudulla. He haluavat, että ympäristö on hallittava, ihmisenkokoinen ja tuttu.
Maaseudulla ihmiset ottavat vastuuta toisistaan toisin kuin usein kaupungeissa. Erityisesti vanhemmat haastateltavat korostivat lisäksi itsemääräämisoikeuden merkitystä. On tärkeää elää vapaasti, ilman, että esimerkiksi laitos sanelee aikataulut. ”Maaseudulla pitää voida asua”, kuului monen teesi, asumisen vapaus koetaan perusoikeudeksi. Luonto monine elämysmahdollisuuksineen oli kiinteästi sidoksissa maaseudun arvostukseen.
Työ on murroksessa
Ihmiset haluavat, että työ tulee heidän luoksensa eikä päinvastoin. Digitalisaatio auttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Etätyö on jo vanhentunut käsite, sillä monia töitä voidaan tehdä lähes missä tahansa. Työn luonne onkin muuttumassa. Yhä enemmän teemme projekteja ja työttömyyskaudet vaihtelevat työjaksojen kanssa – siihen on mahdollista sopeutua. Haastateltavat kiinnittivät huomiota myös maaseudun elämän reunaehtoihin. Niistä yksi on joko sujuva julkinen liikenne tai käytännössä lähes aina oman auton käyttö. Tämä taas edellyttää tieverkoston hyvää kuntoa.
Asumisessa nousi esiin toive usean sukupolven taloista ja asumisen järkevästä hintatasosta. Pääkaupunkiseudun ylikuumenneet asuntomarkkinat eivät houkuta, ja silti monen on työn vuoksi pakko sinne muuttaa.
Seuraavaksi mietitään konkretiaa
Toimi-projekti on nyt poikimassa pälkäneläisiä kiinnostavan jatkon. Pöllökartanolaiset ovat esittäneet valtioneuvoston kanslialle ja ministerille, että siinä heränneitä ajatuksia kokeiltaisiin käytännössä Kukkian kylissä. On saatu tehtäväksi laatia konkreettinen ehdotus tämän toteuttamiseksi.
Lähtökohdaksi otettaisiin Toimi-projektin laaja vaihtoehto, jonka keskeinen tavoite on kansalaisten toimeliaisuus ja laaja osallisuus sekä turvaverkko, jonka läpi ei putoa sosiaalisten riskien ja elämäntilanteiden monimutkaistuessakaan. Vaihtoehto perustuu eräisiin olettamuksiin yhteiskunnan tilasta: globaalissa digitaloudessa sosiaaliset riskit muuttavat muotoaan ja ne sosiaalipoliittiset ohjelmat, jotka kehitettiin teollisen yhteiskunnan riskeihin, eivät tunnista uusia riskejä. Ihmisen tarve olla osa jotain ohjaa valintoja yhteisölliseen suuntaan; yksilöt toimivat eri tavoin. Vaihtoehdon keskeinen piirre on perusturvaetuuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen vastikkeettomaksi ja universaaliksi, matalan tason etuudeksi, johon on mahdollista hankkia korotusta omalla aktiivisuudella.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi Kukkian kylissä? Kylät on erinomainen kokeilualusta monestakin syystä, ei vähiten sen vuoksi, että peruspalvelut ovat jo kunnossa, ikään kuin kehittämistä vaille valmiit. Järjestökenttä on vahva ja toimii jo nyt osittain yhteistyössä kunnan palveluiden kanssa. Monipuolinen kulttuuritarjonta täydentää elinympäristön yleistä aktiivisuutta, samoin vapaa-ajanasukkaiden suuri määrä. Alueella on myös kyliä lähes vailla palveluita ja vanhaa hyödyttämätöntä rakennuskantaa.
Kokeilussa pyritään muuntamaan Toimi-projektin keskeiset periaatteet käytännöiksi. On myös tärkeää tunnistaa nykyisten rakenteiden muutostarve ja tuottaa uusia yhteistyömuotoja kustannustehokkaasti. Pallo on tällä hetkellä Kukkian kylissä, jossa kokoonnutaan kirjaamaan ylös toimenpiteitä, jotka esitellään ministeriössä elokuussa. Jos kaikki menee hyvin, Kukkian kylät saa virallisen aseman kokeilualueena. Suunnitelmat esitellään myös kunnan elinvoimalautakunnalle elokuussa.
Entä mikä on Kukkian kylien alue? Luopioinen, Rautajärvi, Kuohijoki, Padankoski, Kyynärö, Ämmätsä, Puutikkala. Lähes kaikissa välkkyy Kukkian sininen selkä puiden lomasta.